Kansanmusiikki- ja kansantanssialalla valitaan vuosittain uusi teema, jota toteutetaan kaksivuotiskausissa. Leikkivoima on valittu teemaksi vuosille 2009–2010. Leikkivoima-teemavuosi alkoi Folklandia-risteilyllä 9.–10.2009, jolloin julkaistiin myös Leikkituvan ABC -vihkonen apuvälineeksi leikkien muistamiseen ja leikittämiseen. Teemaa koordinoi Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus ja sitä toteuttavatkansanmusiikki- ja kansantanssialan järjestöt ja tapahtumat, mm. Kaustinen Folk Music Festival, Kansanmusiikkiopisto ja Samuelin Poloneesi.
Lue lisää otsikkoa klikkaamalla.
Leikkivoima - mitä se on? Varhainen läheinen vuorovaikutus on yhä enemmän jäänyt pois lasten ja heidän vanhempiensa väliltä. Perinneleikkejä on paljon – kaarnaveneet ja vesihyrrät ovat leikkiä siinä missä laululeikkikin. Pihaleikit ovat jatkuvasti vähenemässä – leikkejä kuten Mustaa miestä ja kirkonrottaa pitäisi osata leikkiä ilman, että ohjeita tarvitsee lukea kirjasta. Leikkiperinne on myös kansainvälinen ilmiö – leikit ovat samankaltaisia eri kulttuureissa. Yksi teeman kohderyhmä ovat aikuiset, joilla on iso kynnys ryhtyä enää leikkimään tai olla leikkimielisiä.
Leikkiperinne on jatkuvassa murroksessa. Aikuisvetoinen harrastustoiminta on syönyt lasten leikkiaikaa, samoin videot, televisio ym. Puistotoiminta ja leikkikentät on tärkeä eri-ikäisten lasten kohtaamispaikka. Päiväkodeissakin leikit muuttuvat, barbileikkeihin tuodaan huumeidenkäyttöä, eroamista ja muuta jännää. Mutta uutta perinnettä syntyy koko ajan – eilinen leikki on jo perinneleikki.
Leikkituvan ABC käy leikkimielisestä läpi leikin perusasioita kuten vaatetusta, etikettiä ja leikkiin valmentautumista. Vihkonen esittelee parikymmentä leikkiä, sekä lapsille että aikuisillekin soveltuvia. Joukossa on laululeikkejä kuten Sik sikanen ja Karhu nukkuu, vanhoja suosikkeja kuten Laiva on lastattu erilaisina versioina ja myös leikkejä eri puolilta maailmaa kuten tansanialainen pullolisu. ”Leikki on osa ihmisyyttä ja täysin kansainvälinen ilmiö. Nykymaailmassa leikkiä pidetään lähinnä lasten juttuna, mutta olisi tärkeätä muistaa että vuosituhansien ajan leikki on ollut myös osa aikuisten elämää. Leikin olemus useimmissa universaaleissa leikeissä on nimenomaan hauskan ja jännittävän tunnelman luominen yhdessä, joko hyvin vähillä välineillä tai jopa ilman niitä. Leikki ei vaadi leluja, se vaatii leikkikavereita, mikä on länsimaisen materiavyöryn keskellä joskus hankalaa!”
Leikkituvan ABC:n on toimittanut Leikkivoima-työryhmä: Liisa Helenius (leikittäjä), Maija Karhinen-Ilo (Kansanmusiikkiopisto), Henna Leisiö (Kulttuuriosuuskunta Uulu), Jutta Noponen (Lastentarhaopettajaliitto), Elina Weckstöm (Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Kalevan Nuorten Liitto) sekä Päivi Ylönen-Viiri ja Tove Djupsjöbacka (Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus).
Leikkivoima-teeman yhteydessä halutaan myös nostaa esille vanhan unohdetun ammattikunnan – lettimiehet. ”Lettimies-nimeä käytettiin ennen leikintaitajasta, joka hallitsi leikkejä paljon. Hänet kutsuttiin juhlatilaisuuksiin tai kyläkalliolle jossa ihmiset kokoontuivat leikkimään. Lettimies määräsi leikin kulun ja säännöt, jos joku ei noudattanut sääntöjä, hän hujautti hevosen jouhista tehdyllä letillä.” Leikkivoima-teeman puitteessa pyritään järjestämään lettimieskursseja, jossa muistellaan vanhoja leikkejä ja koulutetaan leikin vetäjäksi. Ensimmäisten joukossa lettimieskurssin järjestää Kansanmusiikkiopisto Helsingissä, perjantaina 20.3. Leikkivoima-teeman puitteissa myös julkaistaan Liisa Heleniuksen toimittama kokoelma Helsingin leikkipuistojen laululeikeistä nuotinnoksineen. Taiteen keskustoimikunnan Lastenkulttuurijaosto on myöntänyt tukea kirjaprojektiin sekä lettimieskursseihin.
Lisätietoja: Päivi Ylönen-Viiri, Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, (09) 873 1320, info@kansanmusiikki.fi, www.kansanmusiikki.fi
Lainaukset Leikkituvan ABC vihosta, julk. Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus 2009.
